Mietin tuossa, että missä vaiheessa on elämä kääntynyt siihen suuntaan että sunnuntaisin ollaan kauhealla kiireellä vaan menossa paikasta toiseen? Ennen sunnuntait oli rentoutumisen aikaa. Ei ollut kiire kauppaan, eikä liioin mihinkään muuallekkaan. Vai oonko nyt haksahtanut vanhaan tuttuun sanontaan "kun silloin ennen vanhaan kaikki oli paremmin"?
Tänäänkin sitä tehtiin "töitä", eli koottiin Susannan kanssa korviksia, sitten kiirehdittiin MegaSale tapahtumaan Pirkkalan puolelle, sieltä siskolle ja sieltä äkkiä kotiin syömään. Sen jälkeen päivä olikin jo vähän niinkuin ohi. Paljon ehdittiin tekemään ja paljon ehti tapahtumaan, mutta olisi sitä voinut vähän rauhallisemminkin ottaa.
En silti kiellä etteikö kaikista tekemisistä olisi ollut hyötyä. Korvikset saatiin myyntikuntoon, MegaSalesta tarttui mukaan pienimmälle pari yöhaalaria, isoimmalle t-paita ja itselle kankaita (joita on kyllä muutenkin ihan liikaa!). Kaksi keskimmäistä, eli isommat lapset, jäivät ilman mitään koska nyt ei sattunut mitään kivaa tulemaan vastaan tarpeeksi edulliseen hintaan. Jotenkin sitä odottaa tuollaisesta tapahtumasta kuitenkin saavan tavarat suht edulliseen hintaan ja jos 140cm farkut maksavat 20e, on ihan sama käynkö ostaan ne tytön kanssa kaupasta vaiko tuolta. Kaupassa sitä paitsi päästään ensin sovittaankin, mikä ei ollut MegaSalessa mahdollista.
Niin, ja siskoakin tuli nähtyä jne. Ehkäpä ensi sunnuntaina osattais ottaa vähän iisimmin, sillä isä-mies menee tiistaina selkäleikkaukseen, eikä hänestä ihan heti ole reissailemaan normaaliin tahtiin.
Loppuun vielä välähdys valmistuneista korviksista. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti