Otin ihan itseäni niskasta kiinni ja askartelin lasten kanssa isänpäiväkortteja. Riittää kun viime vuonna vajottiin niin alas, että ostettiin kaupasta...
Jossain netissä (en tietenkään enää muista missä) näin taannoin hyvän idean jämäpapereille (koska eihän niitä pikku palasia voi roskiinkaan heittää!). Tein sitten oman versioni ja tämmöisiä syntyi.
Tässä kortit siis miehelleni, joka sai viettää ensimmäistä isänpäiväänsä, sekä omalle isälleni. Lasten kortit jäi kuvaamatta, kun he niin innokkaasti laittoivat ne saman tien kirjekuoreen ja kuoret kiinni! :) Samalla periaatteella kuitenkin tekivät, mutta omalla tyylillään tottakai.
Pieni innostuksen poikanen kävi korttiaskartelun suhteen, jotta saa nähdä innostuisko sitä askartelemaan tässä joskus enemmänkin. Pitäis kai tuota joulukortit ainakin vääntää vähitellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti