Kohta 4 vuotta!

Kiesus sentään! Tajusin tuossa, kun blogiani uuteen uskoon laitoin että olen kirjoitellut blogia tässä osoitteessa kohta jo neljä vuotta. Uskomatonta kuinka se aika vieriikään eteenpäin. Ja jos oikein aletaan blogihistoriaa tonkimaan, niin ensimmäinen blogi tuli aloitettua jo heinäkuussa 2006 ja siitäkös vasta aikaa onkin! :D Kaikkea on kyllä tullut vuosien saatossa tehtyä (piti oikein molempia blogeja ajan kuluksi selailla sieltä täältä). Paljon hyödyllistä, uutta ja mielenkiintoista, mutta paljon myös sellaisia floppeja että ihan hävettää moiset. Kuvaajana olen ainakin kehittynyt näiden vuosien saatossa, joka on pelkästään plussaa. Ja tietysti myös käsitöiden tekijänä. Monet neulejutut on tullut opeteltua ja ompelun suhteen olen tainnut kehittyä vielä enemmän.

Mutta siis. Tarkoituksenani oli laittaa pystyyn pieni arvonnan poikanen. Kommentoimalla tähän postaukseen olet mukana pussukan arvonnassa. Se, minkä kokoinen ja värinen pussukka tulee olemaan, päätät vain ja ainoastaan Sinä! Tietysti voi käydä kurkkimassa myös valmiita Jemman puolella. Mieltymyksiään voi esittää jo kommentissaan tai sitten jos/kun arpaonni on suosinut. :) Arvonta päättyy sunnuntaina 26.2.2012 klo 18.13. Kellonaika ja päivämäärä on sama kuin ensimmäisen postauksen, ainoastaan vuosi on muutettu. Luonnollisesti. :) Onnea kaikille arvontaan!

Ystävänpäiväompeluksia

Kyllä tuli todistettua taas, että tuo Suomen maassa toimiva nimeltä mainitsematon kirjeiden toimittaja on kyllä niiiin syvältä! Ykkösluokan maksun maksoin, saman kaupungin sisällä lähetin, ja kirje kesti mennä 5 päivää perille saakka. Kyllä pisti sapen kiehumaan oikein urakalla. Varsinkin kun ihan varta vasten laitoin postiin, jotta olisi ystävää ilahduttanut ystävänpäivänä... no, ilahduttihan se nytkin. Pääasia että edes joskus pääsi perille, ettei matkalle ihan kokonaan unohtunut.

Ompelin siis ystävälleni (joka oli muuten "tilauksen" tehnyt vissiin jo viime vuoden puolella!) hänen kankaastaan kännykkäpussin ja kaupanpäällisinä avaimenperän.

Kankaana oli suloista velouria.

Napin sai ystävä itse valkata ja suloisen napin siihen varastoistani valkkasikin.

Ihan ei hallussa (taaskaan) ollut joustavien kankaiden ompelu. Sisälle kun pussiin löytyi mustaa collegekangasta, niin oli molemmat joustavaa (eri tavalla kuitenkin) Mutta ihan kelpoja näistä kuitenkin tuli. Jätettäköön se tosiasia jonnekkin taka-alalle, että tuo on kännypussin toinen versio...

Kortinkin sitten askartelin samaan tyyliin. Kun sopivaa kuvaa ei löytynyt, piirtelin sen itse. :)

Mansikkaista pehmeyttä

Tytär on useamman päivän ajan pyydellyt vispipuuroa. Puolukoita ei kuitenkaan pakastimesta löydy, mutta mansikoita kylläkin. Kattilaan siis 1,5l vettä, pari pientä purkkia mansikoita ja vähän sokeria... kiehautuksen jälkeen mannasuurimoita sekaan ja näkymä on tämä.

Illalla vielä vatkasin puuron ja voi että siitä tuli hyvää. Silloin en ehtinyt/muistanut kuvaa napata, mutta tänä aamuna jatkettiin herkuttelua ja silloin muistin ottaa kuvan. :)

Nyt vain ihmettelen miksi en ole koskaan ennen tehnyt vispipuuroa mansikoista!? Saapa nähdä mistä keksin tehdä seuraavaksi..?

Makoisaa ystävänpäivää!

Halusin ihan välttämättä leipoa tänään vähän niinku ystävänpäivän kunniaksi. Piti tehdä mansikkarahka piirakkaa, mutta kun en löytänyt tuosta meidän pikkuisesta lähikaupasta oikeita aineksia piti turvautua omien kaappien tarjontaan ja googleen. Sitä kautta löytyikin varsin mainio mansikka-raparperi piirakan ohje. Siitä tuli oikein makoisaa. Tässä maistiaisia teillekkin näin kuvien muodossa. :)

Tottakai tämä piti tehdä sydänvuokaan. <3

Äkkiä osallistumaan!

TAITO- ARVONTA

Nyt ei luvata tilpehöörejä, eikä Ruattin risteilyitä vaan aitoa asiaa.

Taito-lehti järjestää bloggaajille ja facebookkaajille arvonnan, josta voi voittaa vain järkeviä asioita:
- lahjakortit Ilun Handuun (100 euroa) http://www.handu.fi/shop/
- Titityyhyn (50 euroa) http://www.titityy.fi/
- Villavyyhtiin (50 euroa) http://villavyyhti.fi/
- sekä kaksi Taito-lehden vuosikertaa.

NÄIN OSALLISTUT ARVONTAAN: 
jaa tämän tapahtumailmoitus blogissasi tai Facebook-sivuillasi ja ilmoita siitä sitten sähköpostilla osoitteeseen: toimitus(at)taito.fi.
Yhdestä julkaisusta saat yhden arpalipun ja jos joku mainitsee tilauksen tehdessään lukeneensa tästä kampanjasta blogistasi, saat peräti 10 arpalipuketta! Arvonta on voimassa 2.3.2012 asti.

Samaan syssyyn huipputarjous Sinulle: 
tutustumisjakso (6kk/3kpl) supersome-hintaan 20 euroa! (Norm. 27 €)
http://www.taito.fi/some

Suomalaisen käsityötaidon puolestapuhuja, 105-vuotias klassikko elää tätä päivää jalat tukevasti juurissa ja tukka tuulessa tuivertaen. Kuusi kertaa vuodessa asiaa käsityön ilmiöistä, tekijöistä ja tekniikoista. Tule mukaan värikkäiden tekijöiden matkaan!
http://www.taito.fi/

Muutosten tuulia

Uudet tuulet, uudet jutut. Neulojainen- blogi on nyt kuopattu (vaikka kaikki vanhat tekstit jäävätkin näkyville) ja tilalla aloittaa Pikkutyttö. Käsitöitähän tänne alettiin ekana laittelemaan ja sen takia Neulojaisen silloin perustinkin. Aikaa on kuitenkin kulunut, asiat ovat muuttuneet, elämä on muuttunut. Käsitöitä tulee tehtyä nykyään harvakseltaan, mutta toisaalta on kova halu kirjoitella kaikenlaista. Muutos nyt siis blogiksi jossa tulee olemaan tästä lähin sitten vähän kaikkea laidasta laitaan. Käsityötkin kuitenkin pysyy mukana, joten osittain käsityöblogina pysytään. :)
Ja jos tähän nimeen nyt jotain selityksen poikasta... ehkä tää on se kolmenkympin kriisi jota olen kovasti yrittänyt vältellä! Yhä olen pikkutyttö ja sillä selvä! :D
Jemma pysyy yhä mukana ja omana sivustonaan ainakin vielä. Aika näyttää mitä sille tapahtuu. Uusia tuotteita kun ei sattuneista syistä ole syntynyt.
Toivottavasti kuitenkin jaksatte vielä pysyä lukijoina te rakkaat ihmiset siellä ruudun toisella puolella ja ehkä tämän muutoksen myötä saan tutustua uusiin ihaniin ihmisiin!

Lopuksi vielä kuva (kun ne kuvattomat postaukset on niin tavattoman tylsiä). Tyttäreni (9v) yritti pysyä kuopuksen (7kk) perässä kameran kanssa. Tässä tulos!

Pikku näperryksiä

Tarpeen vaatiessa tämäkin äiskä venyy ja tekee kivoja pikku näperryksiä. :)

Ensinnä kortti perheenlisäyksen kunniaksi. Josta ehkä huomaakin, että kyseessä on tyttövauva. :)

Ja sitten 11-v lahjaksi nämä korvikset ja pinni samaa sarjaa. Minä niin toivon ettei nämä ois liian pikkutyttömäiset... Silti ovat kuitenkin sellaiset että tekisi mieli tehdä itselle samanlaiset! Mitä tästä voi sitten päätellä minusta itsestäni. Hmmm. :)

Kuvasta saa ehkä vähän heikosti selville millaiset nämä on todellisuudessa. Ne on oikeesti ihanat! Tässä ne näyttää vähän sekavilta ja sotkuisilta.

Viimeinen joululahja

Meinasi aivan unohtua tämä viimeinen. Eli tossut tuli virkattua, enkä tietenkään edes hoksannut punnita näitä tms kun en ole aikoihin mitään langasta saanut tehtyä.

Ei siis mitään muuta speksejä näistä kun että 6mm koukulla tuli väännettyä ihan omasta päästä kahdella eri langalla. Kukat pelkällä punakirjavalla.
Nämä oli niin mukavat, että tekis mieli tehdä itsellekkin. Saapa kuitenkin nähdä... on kroppa sellaisessa kunnossa tuon "pienen" vauvan kantelemisesta, ettei tee mieli pahemmin puikkoihin/koukkuun tarttua. Ompelukoneellekkin on kertynyt vaikka ja mitä ommeltavaa, mutta siellä ne toistaiseksi odottelee parempia aikoja...

Niin ja oikein hyvää uutta vuotta teille kaikille! :)

Oikein hyvää joulua kaikille!

Vähäisesti tuli tänäkin vuonna tehtyä joululahjoja itse, mutta sentään jotain kuitenkin.

Pieni kukkaro isolla pitsisellä kukka somisteella, sekä pöllö avaimenperä sävy sävyyn lähti lasten tädille.

Ja tämän ison pöllötyynyn sai ihana ystäväni, joka jo aiemmin syksyllä toivoi pöllön mallista tyynyä itselleen. Huomaa pikkuinen pöllö avaimenperä myös sävy sävyyn! :) Kaikki näiden pöllöjen kankaat ovat kierrätettyä kangasta lukuun ottamatta silmien mustia kohtia, jotka on tehty huovasta.

Vielä yksi lahja odottaa saajaansa Tapaninpäivään saakka, joten siitä vielä myöhemmin sitten.

Isänpäivä

Otin ihan itseäni niskasta kiinni ja askartelin lasten kanssa isänpäiväkortteja. Riittää kun viime vuonna vajottiin niin alas, että ostettiin kaupasta...
Jossain netissä (en tietenkään enää muista missä) näin taannoin hyvän idean jämäpapereille (koska eihän niitä pikku palasia voi roskiinkaan heittää!). Tein sitten oman versioni ja tämmöisiä syntyi.

Tässä kortit siis miehelleni, joka sai viettää ensimmäistä isänpäiväänsä, sekä omalle isälleni. Lasten kortit jäi kuvaamatta, kun he niin innokkaasti laittoivat ne saman tien kirjekuoreen ja kuoret kiinni! :) Samalla periaatteella kuitenkin tekivät, mutta omalla tyylillään tottakai.
Pieni innostuksen poikanen kävi korttiaskartelun suhteen, jotta saa nähdä innostuisko sitä askartelemaan tässä joskus enemmänkin. Pitäis kai tuota joulukortit ainakin vääntää vähitellen.