Omppuja, omppuja, omppuja!

Tänä syksynä meitä onnisti ja näin kerrostaloasukkaina saimme kuin saimmekin ison kasan omenoita! Lisääkin ehkä tulossa, kunhan saisin nämäkin kaikki ensin "tuhottua". :) Ensimmäinen satsi syntyi jo viikonloppuna ja niistä jäi kuvat ottamatta. Sitä perussettiä, eli soppaa, piirakkaa ja muffinsseja. Osan piirakasta (pellillinen) sain jopa pakastettua ennen herkkusuiden hyökkäystä!

Tänään urakka jatkui ja uskaltauduin koettamaan omppuhilloa. Kilolla omenoita ja hillosokeripussin ohjeella lähdettiin liikenteeseen. Hyvää tuli vaikka määrä olikin todella pieni. Vaikka eihän sitä nyt kilosta oikeasti voi paljoa tullakkaan! Kolme purkillista sain täytettyä, mutta nyt kun tietää ettei se ainakaan ekalla kerralla kovin mönkään mennyt niin uskaltaudun koettamaan vielä ainakin toisen erän.

Koska mielestäni omena ja kaneli on ihan lyömätön pari, piti hilloonkin heittää vähän kanelijauhetta. Ensi kerraksi ostan ihan kanelitankoja. Mielessä kävi myös vanilja...

Sitten piirakkaa tällä kertaa vähän paksummassa muodossa. Ohjeen muunsin edellisen postauksen vadelmapiirakka- ohjeesta jättäen kaakaojauheen pois ja lisäämällä mukaan kanelia (kuinkas muuten!?). Oli hyvää, mutta kaipais vaniljakastiketta tai vaniljajäätelöä kylkeen. Toinen välttämätön paha mulla omenan tai oikeastaan omenapiirakoiden suhteen. :)

Piirakassa siis päällä omppuja pieniksi kuutioiksi pilkottuna, sokeri-kanelisekoituksella höystettynä. En jaksa väkertää siivuista hienoja kuvioita ja koukeroita sydämen malliseen vuokaan (joka on paras piirakkavuokani ever), joten tämä on paljon helpompi tapa ja ihan kiva mielestäni tämäkin.

Viimeiseksi väritöntä soppaa. Tästä lapset tykkää erityisesti. Nuorimmainenkin (nyt 1v2kk) lusikoi illan kaurapuuroannoksensa lähes itse (vähän auttelin lopussa, että saatiin lautanen ihan tyhjäksi), kun mukana oli pikkuisen omenasoppaa. :) Tätä itse lusikoimista ei siis ole aiemmin näin hienosti tapahtunut!

Naminamia!

Tästä blogistahan on kovaa kyytiä kehkeytymässä jonkinlainen leivontablogi! Pois se minusta, kyllä täällä muutakin tapahtuu. Ihan varmasti! Leipomuksia on vaan niin kiva kuvailla. :)

Poika 8v halusi tänään leipoa ja päätettiin tehdä uusimmassa Pirkka- lehdessä oleva Suklainen vadelmapiirakka. Muuten meni ihan hienosti, mutta äiti unohti ostaa lisää tomusokeria kun edelliset loppu viime viikolla... kyseistä ainesosaa on meillä aina kaapissa (kun ei koskaan tiedä koska tekee mieli tehdä mokkapaloja, joihin tietenkin tarvii tomusokeria). Nyt kuitenkin unohdin jostain syystä ostaa uutta, joten kuorrutteet jäi tekemättä. Sen sijaan vaahdotettiin päälle kermaa ja oli se tosi hyvää niinkin!

Suklaa ja vadelma vaan sopii yhteen. Ei muuta voi sanoa!

Tonnikalamössö

Sillä nimellähän se meillä nyt tunnetaan. Ja voi kun se on niin hyvää! Sitä voi laittaa leivän päälle, leivän väliin, näkkärille, ruoan lisukkeeksi ja ihan mihin vaan itse keksii. :)

Tähän nyt voi oman mielen (ja mieltymysten tai jääkaapin tarjonnan) mukaan laittaa lisukkeeksi mitä haluaa. Perusainekset on seuraavat:

- 200g maustamatonta tuorejuustoa
- 1 prk creme fraichea
- 1 prk tonnikalaa
- suolaa
- pippuria

Nämä kaikki kipossa sekaisin ja sitten pilkotaan niitä lisukkeita sekaan, joita meillä tällä kertaa oli seuraavasti:

- puolikas paprika
- pala kurkkua
- puolikas sipuli
- valkosipulimurskaa (purkista valmista)

En minä terveellisyydestä tms tiedä, mutta kyllä tämä pitkästä aikaa perinteiset kinkku + juusto lisukkeet leivän päällä voitti 10-0.

Krysanteemi ja vähän zombeilua

Tuli ostettua Ikeasta ihanan värinen krysanteemi. Tottakai sitä piti sitten myös kuvata joka kantilta!

Lauantaina oli Zombie walk täällä Tampereella. Viime vuonna jäi, joten tällä kertaa oli pakko päästä katsomaan. Ehkä ensi vuonna jaksaisi jopa tälläytyä ja osallistua kävelyyn. :) Oli vähän huonot paikat kuvata, kun jäätiin kulkueen ja aidan väliin "jumiin", tässä kuitenkin parhaimpia paloja. Jos kiinnostaa nähdä paljon paljon parempia kuvia, niin kannattaa Facebookissa käyttää hakukonetta sanoilla "Zombie walk Tampere".

Leivontapäivä

Tänään tuli tehtyä paljon namia. Lisäksi ostin vielä keksejä kaupasta... kröhöm. Eiköhän tässä riitä vähäksi aikaa naposteltavaa? :)

En ole pitkään aikaan tehnyt marenkeja, mutta nyt kun bongasin vadelma marenkien ohjeen, oli niitä aivan pakko tehdä.

Siskon antamista punaisista viinimarjoista sen sijaan rahkapiirakkaa. Kuten toisesta kuvasta huomaa, on jo joku ehtinyt sieltä vähän nappaamaan. :)
Lisäksi tein vielä pellillisen mustikkapiirakkaa, mutta sen ehdin näppäränä tyttönä äkkiä jo pakastamaankin ennen kuin tajusin kuvia alkaa räpsimään. Onpahan sitten vähän pakastimenkin puolella vierasvaraa.

Oli kivaa hääräillä pitkästä aikaa leivonnan parissa keittiössä. On jäänyt täysin paitsioon moinen harrastus, mutta jospa sitä(kin) ehtisi taas välillä. Ainakin sen verran, että siellä pakastimessa olisi aina edes jotain kun yllätysvieraita tulee. :)

Syksy tulossa

Juu, elossa ollaan vielä vaikka heinäkuu oli melkoinen rypistys itse kultakin meidän taloudessa. Nyt katsellaan kohti syksyä, otetaan kynttilöitä esille, nautitaan viilenevistä ilmoista (ainakin pari päivää, mikäli ennusteisiin on luottaminen) ja aloitetaan normaali arki. Mitä ikinä se normaali sitten onkaan... lasten koulua ja miehen töitä. Katsotaan mitä minä keksin pienimmän kanssa.
Eilen pääsin monen vuoden odotuksen jälkeen katsomaan Tampereen Tapahtumien yössä esiintyneen Flamman 10-vuotis spektaakkelin. Kyseessä siis tulishow, jota kyllä kannatti odotellakkin. Tässä parhaita paloja mun kamerasta.

Kuten kuvistakin ehkä voi havaita, ihmisiä oli todella paljon! Fiilis oli korkealla ja muutenkin tämä kyllä tullaan muistamaan vielä varmasti kauan.

Pieni kuvakooste tähän vielä kesän ajalta.

Käytiin Särkänniemessä...

Keskustorilla ihmeteltiin maailmanpyörää. Osa perheestä uskalsi jopa mennä kyytiin.

Katseltiin kun satoi TODELLA PALJON vettä.

Pirkkalassa poikettiin Reipin museoalueella.

Pirkkalasta käsin piti myös kuvata Tampereelle päin.

Postia!

Olipa kiva lähteä sadekuurojen välissä tekemään pikainen lenkki postille (taisin tehdä ennätyksen ajassa...), kun arvasin hyvin oikein että sieltä on tulossa "Sinulle on postia" paketti. :)

Paketista löytyi Pukka teetä kamomillan ja vaniljan makuisena, tummaa suklaata kirsikoilla höystettynä, kardemummaa ja pikkuinen pullo Konjakki- Kuusenkerkkä troppia! Muut ovat tuttua jollain muotoa, mutta tuo troppi voi olla melkoinen elämys. :)

Tätä löytyy takuulla meidän seuraavista pullista. Aivan tajuton kardemumman tuoksu oli vallannut koko paketin! Vaikka poika nyrpistelikin nenäänsä moiselle ja kauhistui, kun kerroin että sitä on pullassa. :D

Tässä vielä lähikuvaa troppi pullosta. Saapa nähdä koska uskalletaan koittaa.

Suuret kiitokset salaiselle ystävälleni, jonka henkilöllisyys ei vielä paljastunut! Pieni kutina on kyllä...

Ja lopuksi asiasta tuhanteen... hiljaista on pidellyt edelleen täällä blogin puolella ja hiljaista tulee olemaankin. Heinäkuu menee JemmaDesignin kanssa Tallipihalla ja muutenkin kaikki liikenevä aika ja ajatukset karkaa sinne suunnalle. Jospa sitten elokuun puolella taas ehtisi jotain muutakin. Ja mistä sitä tietää vaikka heinäkuussakin... toivossa on hyvä elää! :)

Maalla kylässä

Käytiin eilen mutka Vesilahdella. Nähtiin heppoja ja kaikkee. Bonuksena herkuteltiin pitsoilla Pizzeria Makasiinissa Vesilahden keskustan tuntumassa. Voin lämpimästi suositella kaikille siellä päin liikkuville. Oli aivan ihana paikka ja pitsat mitä parhaimpia!

Naminamia

Eilen tulleessa Yhteishyvän ruokaliitteessä oli semmoinen ohje, että se oli pakko toteuttaa heti. Tai no, melkein heti. :) Kukapa olisikaan tullut ajatelleeksi että mokkapaloista voisi tehdä kääretortun? Ja kuka voisikaan uskoa kuinka hyvää se on!? ;)

Ja siis jopa minä, joka sössin kaikki mahdolliset kääretortut jossain vaiheessa, sain tämän onnistumaan! Suosittelen lämmöllä muillekkin. Eikä muuten ollut niin ällömakeaa kuin voisi kuvitella. Tästä ehkäpä kiittäminen täytettä, jossa maustamatonta tuorejuustoa.

Kävin tänään myös pienimmän lapsukaisen kanssa pikavisiitillä siskoni luona, jossa vähän katseltiin kankaitakin läpi. Arvaatte varmasti kuka halusi auttaa? ;)

Kankaita pengottiin siis varsinaisella antaumuksella jonkin aikaa. Onneksi kuitenkin muutakin mielenkiintoista löytyi, ettei koko kangaslaatikkoa saatu tyhjennettyä lattialle. :)

Kiire

Tai ainakin mukamas on. En ehdi koneelle muuta kuin Facebookkiin, seuraavat sivustot jäävät yleensä vain ajattelu asteelle, että pitäis käydä siellä ja täälläkin katselemassa jne. Aika menee tehokkaasti pikkuista (ja isompiakin) paimentaessa ja kotia pitäessä pystyssä. Näistä liikenevä aika menee nyt JemmaDesignin parissa, sillä meidät hyväksyttiin mukaan Tallipihalle koko heinäkuuksi myymään tuotteitamme. Ensin sitä oli että jee ja nyt sitä on vähän niinku että iik! :) Hieno asia kaiken kaikkiaan, mutta se tietää paljon työtä vielä ennen heinäkuun alkua. Aika näyttää mitä sitten sen jälkeen. Nyt keskitytään tekemään paljon kaikkea kivaa ja hienoa. Tervetuloa siis ostoksille niin netin välityksellä kuin sitten ihan face-to-face heinäkuussa Tallipihalle, joka siis sijaitsee Tampereella Finlaysonin alueella.

Jottei elämä liian tylsäksi ole päässyt käymään, niin onnekseni ihana isä-mies on päästänyt mua vähän vapaallekkin korkkaamaan mm. terassikauden. Vielä kun johonkin väliin saisi mahdutettua mun liikunta innostuksen, joka tosiaan on vielä ihan ajattelu asteella. Kun ei muka ehdi. Kuitenkin pitäisi pitää omastakin kropasta huolta, ettei nuo käsityöt ja tuon 11-kiloisen "pikkuisen" nostelu/kantelu pistäisi mua ihan totaalisen jumiin hartioista ja niskasta. Viitteitä siihen on jo ollut, joten oikeasti pitäisi tehdä jotain. Ehkäpä ensi viikolla alkavaan puistojumppaan viereiseen puistoon itsensä saisi. :)

Loppuun vielä ihanan kesäinen kuva parin päivän takaa. Etualalla ei mitään mainitsemisen arvoista, mutta katsokaapa miten neiti 9v on taka-alalla keinussa. ;)