Hävettävän vähän tulee nykyään tänne kirjoteltua, mutta nyt sentään kuvia lasten askartelemista joulukorteista. Idea löytyi Pinterestistä. Keksittiin myös tyttären kanssa, että tämä on oiva tapa käyttää lyhyitä ääriviivatarrojen loppuja! :)
20 marraskuuta, 2013
06 syyskuuta, 2013
Kun elämä potkii päähän...
Tee itsellesi kakku. Mielellään sydämen muotoinen ja ällömakea. Älä kiinnitä huomiota pikku virheisiin (kuten paakkuihin kuorrutuksessa). Syö se yksin.
Tai no, jos perheeseen kuuluu muitakin, niin ihan pikkupalat niille muillekkin. ;)
25 toukokuuta, 2013
Opiskelijaelämää
Blogissa on yllättäen ollut taas hiljaista, sillä olen pitkästä aikaa taas opiskelija. Tällä kertaa lähdin tutustumaan kahviloiden maailmaan ja puhkun intoa sen suhteen! :) Tätä nyt kestää jokunen kuukausi ja voisin uskoa, että omat käsityöt ovat aika jäässä tämän opiskelun ajan. Kaikki käsitöihin suuntautuva energia menee JemmaDesign tuotteisiin. Kesä on tullut ja sen huomaa pöllöjen ja muiden kysynnän kasvamisena. Ja mielellänihän niitä toki teen. Onpahan edes jokin syy saada tehtyä aikaa käsitöille, kun vaan ilmoittaa muulle perheelle että nää on nyt _pakko_ tehdä kun on kerran tilattu! :D Onneksi edelleen mennään sen verran pienissä määrissä ettei opiskelu tai sen puoleen vapaa-aikakaan ole uhattuna liikaa.
Aivan ihanaa kesää kaikille teille jotka tänne eksytte! :)
p.s. Meni muuten edellisen postauksen yrttien kasvattelu sitten niin putkeen että eilen hain kaupasta ihan "oikean kokoiset" tilalle! ;)
Aivan ihanaa kesää kaikille teille jotka tänne eksytte! :)
p.s. Meni muuten edellisen postauksen yrttien kasvattelu sitten niin putkeen että eilen hain kaupasta ihan "oikean kokoiset" tilalle! ;)
25 maaliskuuta, 2013
Kevättä rinnassa
Aina kun kevät tulee, niin mun olematon viherpeukalo alkaa pyrkimään esiin. Minähän siis tunnetusti osaan tappaa kasvin kuin kasvin melkoisen nopsaan. Silti (taas) oli pakko napata mukaan tällä kertaa Ikeasta yrttipakkaus. Tai oikeastaan kaksi, mutta jaoin ne äitini kanssa niin että saatiin semmosia yrttejä jotka miellyttää itseä. Toisin sanoen, mä otin ne mitä meillä ehkä jopa käytetään, loput meni äidille!
Tottakai kippoja piti vähän tuunata, etten unohda mitä oikein yritän saada mullasta joskus esiinkin! Tähän tarkoitukseen kävi varsin mainiosti liitutaulusta yli jäänyt tarra, jota lätkäisin jokaisen kipon kylkeen. Siihen on helppo sutaista uusi teksti (tai ottaa koko tarra pois) joskus jos tarve näin vaatii.
Katsotaan saanko sieltä mitään nousemaan vai en. Odotellessa on hyvä parantaa puoli perhettä taas kerran flunssasta ja toivoa ettei tauti iskisi enää muihin!
Tottakai kippoja piti vähän tuunata, etten unohda mitä oikein yritän saada mullasta joskus esiinkin! Tähän tarkoitukseen kävi varsin mainiosti liitutaulusta yli jäänyt tarra, jota lätkäisin jokaisen kipon kylkeen. Siihen on helppo sutaista uusi teksti (tai ottaa koko tarra pois) joskus jos tarve näin vaatii.
Katsotaan saanko sieltä mitään nousemaan vai en. Odotellessa on hyvä parantaa puoli perhettä taas kerran flunssasta ja toivoa ettei tauti iskisi enää muihin!
25 helmikuuta, 2013
Liitutaulu
Mainitsin tuossa alkukuusta liitutaulutarraostoksista (olipa sanahirvitys)... Nyt sain vihdosta viimein itseäni niskasta kiinni ja tein liitutaulun meidän eteiseen.
Mun on melkein pakko maalata nyt aidosti retro vihreä peilimme samalla punaisella maalilla...
Maali kiiltää kauniisti ja yhden ohuen, mutta silti hienosti peittävän, kerroksen ansiosta puun pinta jäi hienosti näkyviin.
Maalasin siis yhden vanhan puisen taulun kehyksen uuteen uskoon. Olen kauan säilytellyt tuota punaista maalia tarkoituksenani hieman antaa uutta maalipintaa vanhoille huonekaluille. No nyt sitä on tässä ja mieleni tekisi maalata lähes tulkoon kaikki kotona olevat puiset pinnat tällä! :D
Tuo liitutaulutarra olikin sitten ihan eri juttu... olisi pitänyt arvata, että jos saan lasten koulukirjojen kontaktoinnit menemään yleensä päin sitä itseään, ei tämäkään menisi kovin helpolla. No, vähän naarmuja (kuka käski käyttään vanhaa viivotinta???) ja pari kuprua... ei anneta niiden häiritä! Eikä niitä sitä paitsi huomaa jos ei katso ihan läheltä.
Olen tyytyväinen tulokseen kuitenkin. Saapa nähdä mitä maalaisin seuraavaksi...
Se on ihanan punainen!
Maali kiiltää kauniisti ja yhden ohuen, mutta silti hienosti peittävän, kerroksen ansiosta puun pinta jäi hienosti näkyviin.
Maalasin siis yhden vanhan puisen taulun kehyksen uuteen uskoon. Olen kauan säilytellyt tuota punaista maalia tarkoituksenani hieman antaa uutta maalipintaa vanhoille huonekaluille. No nyt sitä on tässä ja mieleni tekisi maalata lähes tulkoon kaikki kotona olevat puiset pinnat tällä! :D
Tuo liitutaulutarra olikin sitten ihan eri juttu... olisi pitänyt arvata, että jos saan lasten koulukirjojen kontaktoinnit menemään yleensä päin sitä itseään, ei tämäkään menisi kovin helpolla. No, vähän naarmuja (kuka käski käyttään vanhaa viivotinta???) ja pari kuprua... ei anneta niiden häiritä! Eikä niitä sitä paitsi huomaa jos ei katso ihan läheltä.
Olen tyytyväinen tulokseen kuitenkin. Saapa nähdä mitä maalaisin seuraavaksi...
12 helmikuuta, 2013
Karibialaisissa tunnelmissa
Tänään kaapissa leijui niin vahvasti ylikypsien banaanien tuoksu, että tehtiin niistä mieluummin kakkua kuin syötiin sinällään. Pirkan reseptihaku läväytti eteemme Karibialaisen banaanikakun ohjeen ja teimme siis sitä. Yhdessä siis tytön kanssa tätä tehtiin. Hän luki ohjetta ja minä hoidin taikinan teon. :)
Samalla tässä testaan miten onnistuu bloggaaminen iPadilla... Ehkä pitäydyn tietokoneessa tämän suhteen, niin onnistuisi helpommin. Tai sitten se on tottumuksesta kiinni.
Edit: Piti käydä koneella muokkaan postaus paremmaksi... :)
Samalla tässä testaan miten onnistuu bloggaaminen iPadilla... Ehkä pitäydyn tietokoneessa tämän suhteen, niin onnistuisi helpommin. Tai sitten se on tottumuksesta kiinni.
Edit: Piti käydä koneella muokkaan postaus paremmaksi... :)
08 helmikuuta, 2013
03 helmikuuta, 2013
Kevättä kohti
Täällä on vietetty taas pidempää blogihiljaisuutta. On ollut hyviä hetkiä, huonoja hetkiä ja tosi huonoja hetkiä, on ollut muutto, laatikkokasoja, pakkaamista ja purkamista, mutta on ollut myös neulomista, askartelua, leipomista ja muuta ihanaa. Jemmailutkin lähtee taas vähitellen käyntiin.
Nyt alkaa vissiin pitenevät päivät tekemään tehtäväänsä yhdessä kirkkaasti paistavan auringon kanssa, sillä minäkin alan taas vähitellen heräillä eloon! Toivottavasti tästä vuodesta tulee taas edellistä parempi.
Toivottavasti tällä blogisarallakin taas vähän piristyy ja jottei ihan ilman kuvia mennä, niin esiteltäköön yksi joululahjaksi mennyt paketti. Siellä siis kaksi itse ommeltua tyynynpäällistä aplikoituine kisuineen.
Ja sitten vielä eräs asia... Muutto kun saa aina heräämään sen meikäläisen sisäisen sisustajan ja kaikkea kivaa on jo katsottuna, kunhan vaan rahaa sais siihen kaikkeen. Pienestä alotetaan ja googlaten eksyin sitten tämmöiseen kivaan paikkaan nimeltä Teippitarha ja siellä erityisesti liitutaulutarrojen ääreen.
Eli taitaa olla pakko tehdä tilausta ja ostaa ainakin tuota... ja ehkä jotain muutakin (vaikkei nyt periaatteessa ois edes tarvista, mutta kun ei sitä koskaan tiiä!). ;) Sitte kun sais vielä ideansa toteutettua ja sen tarran ihan käyttöön saakka. Aika näyttää... Siihen saakka (tai ei nyt ehkä ihan), se on moro! :)
Nyt alkaa vissiin pitenevät päivät tekemään tehtäväänsä yhdessä kirkkaasti paistavan auringon kanssa, sillä minäkin alan taas vähitellen heräillä eloon! Toivottavasti tästä vuodesta tulee taas edellistä parempi.
Toivottavasti tällä blogisarallakin taas vähän piristyy ja jottei ihan ilman kuvia mennä, niin esiteltäköön yksi joululahjaksi mennyt paketti. Siellä siis kaksi itse ommeltua tyynynpäällistä aplikoituine kisuineen.
Ja sitten vielä eräs asia... Muutto kun saa aina heräämään sen meikäläisen sisäisen sisustajan ja kaikkea kivaa on jo katsottuna, kunhan vaan rahaa sais siihen kaikkeen. Pienestä alotetaan ja googlaten eksyin sitten tämmöiseen kivaan paikkaan nimeltä Teippitarha ja siellä erityisesti liitutaulutarrojen ääreen.
Eli taitaa olla pakko tehdä tilausta ja ostaa ainakin tuota... ja ehkä jotain muutakin (vaikkei nyt periaatteessa ois edes tarvista, mutta kun ei sitä koskaan tiiä!). ;) Sitte kun sais vielä ideansa toteutettua ja sen tarran ihan käyttöön saakka. Aika näyttää... Siihen saakka (tai ei nyt ehkä ihan), se on moro! :)